Elämämme päätöksille on olemassa aikaikkunoita. Joskus olemme liian ajoissa liikkeellä ja ikkunan sulkeutuessa on jo liian myöhäistä. Vanhan viisauden mukaan olemme suurimman osan työurastamme liian nuoria tai liian vanhoja – ja joskus niiden välissä on vain yksi päivä. Usein kuitenkin kuvittelemme ikkunat kokoaan pienemmiksi. Toissapäiväisessä syntymäpäiväjutussa tuli vastaan 105 vuotias Lue lisää…
HS-artikkelin (Valtteri Parikka, 28.12.2022) mukaan aivomme karttavat asioita, joissa palkinto on jossain sumuisessa tulevaisuudessa. Luolaihminen (mieluummin kannattaisi puhua muinaisihmisistä tai metsästäjä-keräilijöistä) keskittyi ratkomaan akuutteja ongelmia ja sai siitä tyydytystä. Vitkuttelulle siis on olemassa uskottava evolutiivinen perusta. Muinoin kannatti keskittyä hengissä selviämisen kannalta keskeisiin tehtäviin, siksi meitä turvallisessa nykymaailmassakin edelleen ohjaavat Lue lisää…
Työterveyslaitoksen Minna Toivanen kuvasi osuvasti aikaamme Helsingin Sanomien Minä väitän-kirjoituksessa (19.10.2022), jonka otsikko oli Elämän ylikuumeneminen. Hänen mukaan työtämme ja elämäämme hallistee lillukanvarsien tekeminen, työn ytimen hukkaaminen, oman työnkuvan epäselvyys, itse asetetut ja ulkoa tulevat vaatimukset ja ideaalit, työhön liittyvä paljous, rajaton informaatiotulva ja työtehtävien pompahtelu eri kanavista. Kun edelliset Lue lisää…
Oppiminen ja osaaminen Puhumme työelämässä tavallisesti osaamisesta, osaamisen johtamisesta, osaamisen kehittämisestä ja henkilöstön kouluttamisesta, raportoimme koulutuspäivistä. Oppiminen tulee sanana vastaan elinikäisen ja jatkuvan oppimisen sekä oppivan organisaation käsitteissä. Käsitteinä oppiminen ja osaaminen kuuluvat yhteen, mutta ne eivät tarkoita samaa. Oppiminen synnyttää osaamista: kulloinenkin relevantti osaaminen on oppimisen summa (vähennettynä unohtamisella Lue lisää…
Kesäblogi suomalaisesta oppimisjärjestelmästä Tuli pitkästä aikaa vierailtua eri toimijoiden nettisivuilla oppimiseen liittyviä näkemyksiä etsien, mikä sitten innosti seuraaviin pohdintoihin. Suomi on kiistatta korkean osaamisen maa, mutta olemme juuttuneet vanhaan liturgiaan, johon liittyy kapeita ja suorastaan vahingollisia ajatuskulkuja. Yksi sellainen on, että tutkinnot valmistavat meidät johonkin, mitä työnantajat sellaisenaan tarvitsevat ja Lue lisää…
Strateginen oppiminen on menestyksen kannalta relevanttia oppimista ja jopa koko strategian ydin. Sanapari liittää yhteen kaksi käsitettä, jotka eivät perinteisesti ole kohdanneet. Strategia on ollut ylimmän johdon puuhaa, ja oppiminen kouluissa tapahtuvaa. Työelämässä oppiminen on mielletty tukitoiminnoksi, ja sillä on todennäköisesti tarkoitettu kursseilla vietettyä aikaa. Henkilöstön kehittäjien tehtävät ovat liittyneet Lue lisää…
Strateginen oppiminen on yksinkertaisesta määritelmästään, menestyksen kannalta relevanttia oppimista, huolimatta varsin laaja-alainen käsite. Se on paljon muutakin kuin järjestettyä opiskelua, ja parhaimmillaan se tuo oppimisen mahdollisuuden ja näkökulman kaikkeen tekemiseen. Oppimisen pelikenttä on Oppimisen talon ohella yksi strategisen oppimisen perustyökaluista. Yhdessä ne vastaavat kysymyksiin, mitä ja miten kannattaa oppia. Molempia Lue lisää…
Oppimisen johtaja (CLO) -kirjan julkaisu on nyt kolmen päivän päässä, mutta sitä odotellessa vielä pohdintaa jatkuvasta ja strategisesta oppimisesta. Jatkuvaa vai strategista? Jatkuva oppiminen on sitä, että opitaan jatkuvasti, koko oman elämän ajan. Strateginen oppinen on menestyksen kannalta relevanttia oppimista, ja tarkoitan sillä tässä ennen kaikkea yritysten ja muiden organisaatioiden Lue lisää…
Dialogi eli ratkaisukeskeinen vuoropuhelu on yksi hienoimpia inhimillisiä keksintöjä. Se on lisäksi mainio tapa oppia uutta. Dialogi perustuu tasavertaiseen osallistumiseen tavoitteena yhteinen ymmärrys tai ratkaisu. Dialogissa synnytetään jotain uutta. Osallistujien on oltava valmiita kyseenalaistamaan omia ajatuksiaan. Dialogi edellyttää kuuntelemisen taitoa ja toisten kunnioittamista. Yritetään ymmärtää, mitä toinen sanoo eikä mietitä Lue lisää…
Tiede-lehti (12/2019) käsitteli aivojemme arvoituksia. Näkökulmia oli useita. Niistä yksi oli kysymys aivojen hyvin eritahtisesta rappeutumisesta. Kognitiiviset kykymme tuppaavat rapautumaan iän mukana. Tosin monessa työssä olemme parhaimmillamme vasta 50 – 60 vuotiaina, mikä on suomalaisessa työelämässä jäänyt pahasti unohduksiin. Selittäviä tekijöitä myöhäiselle kukoistukselle on sosiaalisten taitojen sekä kokonaisuuksien ja oleellisuuden Lue lisää…
