Yleisen määritelmän mukaan johtaminen tarkoittaa tavoitesuuntautunutta vuorovaikutteista sosiaalista toimintaa. Vastaavasti oppiminen tarkoittaa jonkin uuden omaksumista. Perinteisesti emme ole ajatelleet, että johtaminen ja oppiminen liittyvät toisiinsa, vaikka juuri niin on.
Otetaan avuksi yksinkertainen, vain kolmesta osasta koostuva johtamismalli: (1) nykytila, (2) toiminta ja (3) haluttu tulevaisuus eli tavoite. Malli sopii yhteen edellä esitetyn johtamisen määritelmän kanssa, varsinkin kun huomioidaan, että asiat tapahtuvat ihmisten välisen vuorovaikutuksen avulla tai ainakin tukemana.
Pohditaan seuraavaksi oppimista ja esitettyä ”rautalankamallia”. Nykytilan ymmärrys (1) sekä halutun tulevaisuuden määrittely (3) edellyttävät molemmat tietojen ja kokemusten keräämistä, analysointia, vuorovaikutusta ja päätösten tekemistä eli oppimista eri muodoissa. Mallin toiminta (2) eli työ laajasti ymmärrettynä opettaa aina tekijäänsä. Yksinkertaisin ja vieläkin käytetty kokemuksellisen oppimisen malli on Learning by doing. Sen kehitti John Dewey jo 1930-luvulla.
Päätelmä edellisestä on, että malli kertoo johtamisen lisäksi myös oppimisesta. Mutta kummasta enemmän ja mikä oikeastaan on johtamisen ja oppimisen suhde? Voiko yhtä olla ilman toista? Onko niillä keskinäinen syy–seuraus-suhde? Kumpi on laajempi käsite? Leikkaavatko ne käsitteinä toisiaan vai onko toinen peräti toisen osajoukko? Missä tilanteissa johtaminen voi ylipäätään olla vaikuttavaa ilman oppimista?
Ensin mieleen tulee tilanne, jossa meidät pakotetaan rutiinien toistoon, mutta todellisuudessa nekin opettavat. Väitän, että johtamiseen liittyy aina myös oppiminen, olkoonkin ettei se aina ole johdon tiedostamaa saati haluamaa.
Missä tilanteissa opimme ilman johtamista? Nyt mahdollisuuksia on runsaasti. Monet oppimistilanteet ovat itseohjautuvia ja omaan motivaatioon perustuvia. Johtamista siis ei voi olla ilman oppimista, mutta oppimista voi olla ilman johtamista. Looginen ja ilmeinen johtopäätös siis on, että oppiminen on huomattavasti johtamista laajempi käsite.
Johtaminen on oppimisen osajoukko.
Katse oppimiseen
Väite on ehkä yllättävä, koska käsitteitä ei ole tavattu liittää edes samaan kontekstiin, kuten jo totesin, ja ne ovat molemmat hyvin arvolatautuneita. Jatkossa johtajien, johdon, esihenkilöiden ja kaikkien johtajuudesta kiinnostuneiden kannattaa tiedostaa oppiminen, ottaa se päivittäiseen sanavarastoonsa ja suunnata katseensa ja energiansa siihen. Se tarkoittaa koko työyhteisön oppimisen tukemista, kannustamista ja ohjaamista. Samalla pääsee itsekin etenemään omalla oppimiskäyrällään ja vieläpä haluamaansa suuntaan.
Juha Koskinen, strategisen oppimisen tienraivaaja
Kirjoitus on muokattu kirjan Strateginen oppiminen – Johtajuuden uudistaja luvusta Johtamisessa on kyse oppimisesta (Juha Koskinen, Ajantieto 2024, s.59-60)
