Strategisen oppimisen kirjoista ja koulutusaineistoista löytyy lukuisia käytännön työkaluja pikatesteistä strategisen oppimisen toimintamallin rakentamiseen ja oppivaan strategiaprosessin. Ennen tämän vuoden Strateginen oppiminen Forumia (7.11.) haluan nostaa esiin niistä kaksi hyvin keskeistä. Forumissa teemani on Oppimisen arvo ja mittaaminen. Se täydentää kolmikon: (1) Oppimisen talo, (2) Oppimisen pelikenttä ja (3) Oppimisen arvo ja mittaaminen.
Aloitetaan Oppimisen talolla. Se auttaa vastaamaan kysymykseen Mitä kannattaa oppia?
Mikä tahansa oppiminen ei auta, vaan sen on oltava strategista eli päämäärien kannalta relevanttia tai vähintäänkin muuten hyödyllistä ja eettisesti kestävää. Oppiminen itsessään on arvoneutraali sana, mutta se voi pahimmillaan johtaa pimeille ja jopa vaarallisille poluille. Yksi esimerkki on keskittyminen epätietoon tai suoranaiseen huuhaaseen. Vahingollista on myös väärään tilannekuvaan perustuva oppiminen tai välinpitämättömyys oppimissisältöjen suhteen.
Kannattaa siis pohtia perusteellisesti, mitä oikeastaan kannattaa oppia yksilönä, tiiminä ja koko työyhteisönä.
Työelämässä ilmeisin oppimisen kohde on oman työn ammattiosaaminen. Se on välttämätöntä, mutta ei yksin riittävää. Ammattiosaaminen on Oppimisen talon yksi neljästä osasta. Sen naapurihuoneesta löytyvät työelämätaidot. Spesifiin ammattiosaamiseen verrattuna työelämätaidot ovat yleispätevämpiä. Esimerkkejä ovat vuorovaikutustaidot, ajanhallinta, toimintaa tukeva asenne ja projektiosaaminen.
Talon perustan muodostavat ajattelun ja oppimisen taidot ja kattoa kutsutaan systeemiseksi osaamiseksi eli kokonaisuuksien hallinnaksi.
Ajattelun ja oppimisen taitoihin kuuluvat esimerkiksi ongelmanratkaisuosaaminen, tiedonhankinta ja itsensä johtaminen. Systeemistä osaamista on esimerkiksi liiketoiminta- ja strategiaosaaminen, toimintaympäristön ymmärrys ja verkosto-osaaminen.
Oppimisen talon osia tarkennettuine sisältöineen on esitelty strategisen oppimisen kirjoissani.
Oppimisen talon keskeinen idea on ohjata ajatteluamme ja oppimisen suunnittelua ammattiosaamista laajemmalle sekä auttaa tunnistamaan ja priorisoimaan oppimisen eri alueita ja kokonaisuutta. Talo soveltuu sekä oman että koko organisaation strategisen oppimisen suunnitteluun.
Kaikkein tärkeimmät ja hyödyllisimmät oppimisalueet eivät ole välttämättä niitä, jotka tulevat aluksi mieleen. Suurin kehityspotentiaali saattaa liittyä esimerkiksi työelämätaitoihin. Oppimisen ja ajattelun taitojen puutteet voivat tukahduttaa oppimisen kokonaan. Systeemisen osaamisen vaatimukset kasvavat senioriteetin mukana, mutta pelkät kokemusvuodet eivät kuitenkaan ole niiden tae. Ilman uuden oppimista vaarana on kaavoihin kangistuminen ja jämähtäminen.
