Tiede-lehti (12/2019) käsitteli aivojemme arvoituksia. Näkökulmia oli useita. Niistä yksi oli kysymys aivojen hyvin eritahtisesta rappeutumisesta. Kognitiiviset kykymme tuppaavat rapautumaan iän mukana. Tosin monessa työssä olemme parhaimmillamme vasta 50 – 60 vuotiaina, mikä on suomalaisessa työelämässä jäänyt pahasti unohduksiin.
Selittäviä tekijöitä myöhäiselle kukoistukselle on sosiaalisten taitojen sekä kokonaisuuksien ja oleellisuuden tajun kehittyminen kokemuksen mukana. Ei jouduta yhtä helposti ylikierroksille ja epäoleellisten asioiden saartamaksi, kuin nuoremmille tuppaa käymään.
Kognitiivinen varanto auttaa
Kognitiivisten kykyjen alamäen jyrkkyyteen voi vaikuttaa. Tärkeä käsite on kognitiivinen varanto. Se muodostuu hermosolujen määrästä ja niiden kyvystä tehdä yhteistyötä aivojen eri verkostoissa. Kognitiivista varantoa voi kasvattaa vielä seniori-iässäkin.
Parhaita keinoja varannon kartuttamiseen on Tiede-lehden mukaan korkeatasoinen koulutus. Koulutus on käsitteenä oppimista suppeampi, joten käytän mieluummin jälkimmäistä. Oppiminen tuottaa tunnetusti iloa ja energiaa elämään, mutta se siis suojaa aivoja myös pitkällä aikavälillä. Eikä kannata odotella. Varhain aloitettu monipuolinen oppiminen ehtii kartuttaa kognitiivista varantoa pitkään ja antaa parhaan suojan vanhuuden varalle. Nuorena suoritetut tutkinnot ovat lopulta vain ajokortteja työelämän aloittamista varten. Pääosin elämäsi oppiminen on silloin vasta edessä.
Juha Koskinen
PS. Aivojen kognitiivista varantoa voi vahvistaa myös soittamisen, tanssimisen, liikunnan, sosiaalisten suhteiden, monikielisyyden, liikunnan , riittävän unen, monipuolisen ravinnon ja luontokokemusten avulla. Terveellinen elämä siis kannattaa.
