Oikeastaan elämme tekoälyvapaata elämää jo nyt ja edelleen, sillä nykyinen tekoäly ei nimestään huolimatta sisällä älyä laisinkaan. Tekoälysovellukset ovat työkaluja, jotka kykenevät toki suorittamaan laskennallisia tehtäviä ihmiseen verrattuna käsittämättömän nopeasti, mutta niillä ei ole minkäänlaista ajattelukykyä, mieltä tai tietoisuutta itsestään. Vaarallinen tilanne syntyy, jos annamme työkaluillemme liikaa valtaa itseemme nähden. Valta ja vastuu kuuluvat aina yhteen, ja ne edellyttävät tietoisuutta, ymmärrystä ja moraalia. Niitä ei ole millään tekoälyllä, eiväthän ne edes tiedä olevansa olemassa.
Tekoälyhuumaa
Parhaillaan on käynnissä jälleen yksi suuri tekoälyn hypetyksen vaihe. Lapsenomainen innostus on tarttunut meistä moniin. Tekoälyn saavutuksia ihmetellään, vaikkei kyse ole laadullisesti mistään uudesta, vaan ainoastaan entistä suuremmista datamääristä ja laskennasta. Tilanne synnyttää muutamia kiperiä pohdintoja.
Kaikki teknologisesti mahdollinen ei ole meille hyväksi
Tietotekniikasta piti tulla meille kuuliainen renki, mutta niin ei ole käynyt. Nykyään tuijotamme puhelintamme ja muita näyttöjä tuntitolkulla joka päivä, ikään kuin palvelisimme niitä. Kohtaamme ruudun useammin kuin kanssaihmisemme. Hyvän elämän sijaan tietojärjestelmät tuottavat meille ennemminkin stressiä ja uupumista työssä ja arjessa.
Kaikki helppo ei ole meille hyödyllistä
Tekoäly antaa vastauksia kysymyksiimme sekunneissa. Miten se vaikuttaa meihin ihmisinä? Kehittykö silloin oma ajattelumme vai lopetammeko ajattelun tykkänään, ja valtaako meidät laiskuus ja lopulta uupumus elämän ylikuumentuessa ja nopeutuessa? Edistääkö tekoäly oppimistamme, vai tuhoaako se kykymme syventyä ja pohtia jotain meille tärkeää? Jo tähänastinen googlaaminen on johtanut nopeaan tsekkauskulttuuriin ja oppimismotivaatiollemme tuhoisaan ylivertaisuusharhaan.
Tekoäly hyllylle
Olisi järkevää luopua koko tekoäly-sanan käyttämisestä. Esimerkiksi ChatGPT on ennustava kielimalli
(GPT on lyhenne sanoista generative pre-trained transformer) ja muut tekoälyt ovat koneoppimisen algoritmeihin (laskentaohjeisiin) perustuvia työkaluja.
On aika ruveta vaatimaan tekoälyvapaata elämää hiilivapauden tapaan. Inhimilliset vahvuutemme ovat edelleen ylivoimaisia epävarmassa maailmassamme. Raksuttakoot tietokoneet algoritmeineen meille vaakaan maailman ratkaisuja, koska niitäkin toki tarvitsemme – niiden kutsuminen ”tekoälyn” tuottamiksi vähättelee omaa älykkyyttämme. Tekoälyä osuvampia käsitteitä ovat tietotekniikka, algoritmit, kielimallit, koneoppiminen ja automaatio.
Juha Koskinen – AI free -aktivisti
Kirjoittaja on inhimillisestä oppimisesta ja viisaudesta kiinnostunut systeemistä ajattelua harrastava tietokirjailija. Automaatiotekniikan diplomi-insinöörinä hän on seurannut alan kehitystä vuosikymmeniä ja kaipaa lisää teknologian käyttöön liittyvää eettistä keskustelua.
