Otsikon kaksi sanaa saattavat aiheuttaa joissain kanssaihmisissäni näppylöitä, joten perustelen sanavalintani.
Mikä strateginen?
Strategia mielletään helposti suurten yritysten puuhaksi, kaukaiseksi ja teoreettiseksi johdon asiaksi. Kuitenkin strategia on äärimmäisen skaalautuva eli eri mittakaavoissa toimiva käsite. Valtioilla voi olla strategioita, yrityksillä on strategioita ja yksittäisillä ihmisilläkin on omia strategioita.
Hieman oikoen voi sanoa, että henkilökohtainen strategia on omien haaveiden (tavoitteiden, unelmien) kannalta tärkeiden päätösten tekoa ja niiden toteuttamista. Asiaan liittyy muutakin, kuten omien mahdollisuuksien arviointia, tilanteen ja vaihtoehtojen pohdintaa, mutta ne eivät ole tämän kirjoituksen kannalta oleellisia.
Oppiminen ja sisäinen motivaatio
Suhtautumisemme oppimiseen vaihtelee, koska osa meistä on jo luonnostaan eli temperamentiltamme toisia aktiivisempia ja uteliaampia. Temperamenttinsa on hyvä tiedostaa, mutta se ei ole kenenkään kohtalo, vaan ennemminkin yhteisöllisen elämän rikkaus.
Asenteiden tasolla voidaan puhua kasvuun tai muuttumattomuuteen suuntautumisesta. Asenteet ovat kuitenkin oma valintamme, ja ihmisinä voimme oikeasti muuttua monin tavoin, jopa tulla entistä älykkäämmiksi tai älyttömämmiksi.
Nykyistä elämäämme kuvaa ehkä parhaiten sana suorittaminen. Elämää sanotaan entistä vaativammaksi ja stressaavammaksi. Tehdään töitä hullun lailla, jotta saadaan rahaa, jolla rakennetaan elämän materiaaliset kulissit, mutta unohdetaan meille lajityypillinen hyvä elämä.
Suorittamisen yhdistäminen oppimiseen on myrkyllistä. Hyvä oppiminen ei ole pakollisia kursseilla käyntejä, jatkuvan oppimisen paatosta, työnantajan vaatimaa itsensä kehittämistä vapaa-ajalla tai minuuttien pituisten oppimisen nanopalojen nauttimista jo ennestään sirpaleisen työn ohessa.
Oppiminen kannattaa ensinnäkin nähdä hyvin monipuolisena asiana, joka liittyy lähes kaikkeen yksin ja yhdessä tekemäämme. Ainoastaan täysin loppuun hiotuissa rutiinitehtävissä oppiminen saattaa olla vähäistä, mutta asiantuntijatyössä suurin osa kaikesta tekemisestä sisältää oppimisen elementin.
Toiseksi sisäisen motivaation ohjaama oppiminen on loputon hyvän mielen ja elinvoiman lähde. Siihen kuuluu autonomia eli se, että oppimisen sisältöihin, tapoihin ja siihen käytettyyn aikaan voi itse vaikuttaa. Siinä uuden oppiminen kytkeytyy jo aiemmin osattuun, jolloin pääsee kokemaan oivalluksen ja onnistumisen iloa. Lisäksi sisäisen motivaation ohjaamassa oppimisessa muiden ihmisten esimerkki, opastus ja vuorovaikutus kannustavat.
Strateginen oppija
Kaiken oppimisen ei tarvitse olla strategista, eli oppiminen voi olla pelkkää huvia ilman muita määriteltyjä tavoitteita, mutta kannattaa kuitenkin pyrkiä siihen, että oppimisen hyödyt ovat haittoja suurempia. Tanssitaiteilija Jorma Uotisen vanhaa viisautta mukaillen huuhaa on huuhaata Pariisissakin.
Strategisessa oppimisessa yhdistyy kaksi asiaa. Ensinnä oivallus siitä, että oppiminen on muutoksen liikkeelle paneva voima ja toiseksi oppimisen kytkeytyminen omiin tavoitteisiin. Oppiminen voi olla jopa oman elämän strategia itsessään, siis ei pelkästään keino vaan sen lisäksi päämäärä. Strategisen oppijan kannattaa edetä polullaan omaan tahtiin oppimisen iloa vaalien, välillä pysähtyen ja suunnan tarkastusta pohtien.
Juha Koskinen
