Kirjoitin viimeksi juuri tällä otsikolla lähes neljä vuotta sitten (25.5.2018) Ajantiedon blogissa. Siinä vaiheessa ”oppimisen johtaminen” antoi 2 070 Google osumaa ja tällä hetkellä vastaava luku on 1 750. Osaamisen johtaminen antoi neljä vuotta sitten 55 300 osumaa ja nyt noin 38 200. Laskua näyttää tapahtuneen molempien osalta, mutta oikeasti en tiedä onko mikään hirveästi muuttunut. Sen uskallan sanoa että tämän hetkisen ”oppimisen johtaja” sanaparin googlettamisen tulos, 1 590 osumaa, liittyy Oppimisen johtaja (CLO) -kirjaan ja saman nimisen koulutusohjelmaan. Neljä vuotta aiemmin luku olisi
ollut ehkä nolla.
Osaamisen johtaminen
Osaamisen johtaminen on vakiintunut käsite, mutta sen sisältö on epälooginen, ja toivon sen vähitellen häviävän historian roskatynnyriin. Oppimisen johtaminen on käsitteenä selkeä, mutta vielä tällä hetkellä edellistä tuntemattomampi.
Vastoin tyypillistä olettamusta sanat oppiminen ja osaaminen eivät ole synonyymejä, kuitenkin ne liittyvät oleellisesti yhteen.
Ajattele tynnyriä, jossa on nestettä. Ajattele sitten kauhaa, jolla nestettä voi ammentaa tynnyriin. Nyt meillä on vastineet käsitteille osaaminen ja oppiminen. Nesteen kulloinenkin määrä tynnyrissä on analogia osaamiselle. Talousihminen sanoisi sitä tasesuureeksi. Nestettä voi lisätä tynnyriin kauhomalla sitä. Nyt meillä on vastine oppimiselle, joka talousihmisen sanoin on tulossuure. Oikean elämän tynnyrissä on väistämättä vuotoja, joita emme saa tilkityksi. Ne ovat analogia unohtamiselle, kun aikanaan oppimamme ei pysy meillä tallessa ilman jatkuvaa harjoittelua, vaan tietomme ja taitomme passivoituvat ja painuvat unholaan. Matemaatikko kirjoittaisi edellä luvatun kaavaksi: osaaminen nyt = yhteenlaskettu oppiminen – yhteenlaskettu unohtaminen.
Oppimisen johtaminen ja strateginen oppiminen
Olen aiemmissa kirjoituksissani, muita lainaten, todennut osaamisen johtamisen olevan resursseja ja prosesseja ylläpitävää, suoritukseen ja tietoon keskittyvää. Vastaavasti oppimisen johtamista olen kuvannut dynaamiseksi prosessiksi, jossa innovoidaan yhdessä ja vahvistetaan kasvun ilmapiiriä.
Edellinen kauha-tynnyri-vertaus pistää kuitenkin miettimään perusasioita. Mitä oikeastaan teemme, kun johdamme osaamista, eli nestettä tynnyrissä? Voiko sellaista edes tehdä? Mitä olemassa olevalle nesteelle tapahtuu silloin? Tilkitsemmekö tynnyriä vai pyrimmekö tekemään viiniä vedestä?
Mainittuun verrattuna oppimisen johtaminen tuntuu kovin paljon konkreettisemmalta. Pidetään huolta siitä, että tynnyriin tulee uutta nestettä nopeammin, kuin sitä sieltä haihtuu ja tynnyrin läpi valuu.
Oppimisen johtamisen perimmäinen tarkoitus on tukea strategista eli menestyksen kannalta relevanttia oppimista. Se on keino menestyä kompleksisessa maailmassa ihmisten laaja-alaisen osallistumisen avulla. Se tarkoittaa yhteistä ajattelua ja tekemistä hyödyntäen ihmisten erilaisuutta sekä osaamisen että henkilökohtaisten ominaisuuksien näkökulmista.
Juha Koskinen
